Olen kärsinyt totaalisesta ideapulasta ja siksi ei ole hetkeen tullut juttuja, mutta nyt keksin hyvän :)

Tulee siis asiaa netistä ja vastaavasta. Tai lähinnä kuinka minua ottaa muutama asia päähän netissä.

Yksi iiiso raivon aiheuttaja on mainokset. Nyt tulee tarkennusta. Eli kun laittaa, vaikka Youtubeen jonkin hakusanan, vaikka kissavideo ja tietää mitä hakee. Sitten klikkaa äkkiä sitä videota, mitä halusi katsoa ja BÄNG, oletkin klikannut mainosta, koska se tulee hiukan jäljessä. Mainostajilta ovela temppu, tai sitten koneeni vain tykkää jäkittää Youtubessa. Ja toinen mainosjuttu Youtubessa on kun klikkaa videon auki ja sitten alkaa pyöriä mainos ihan hervottoman lujalla. Monta kertaa olen pelännyt tulla kuuroksi, koska yllätysvolyymi ja kuulokkeet.

Onneksi on netissä paljon paljon paljon . . . AINAKIN NÄÄÄÄIIIIIIIIIIN PALJON hyvää :D Koska kissavideot <3 Okei, kaikki eläinvideot <3 Rakastan niitä <3 Koska eläimet on lutusia ja söpösiä ja hellyyttäviä ja hitsit kun nukuttaa :D Onpa tämä hyvin kummallisen sekavaa. Olen vain kirjoituskone enkä näköjään yhtään sensuroi. Pitäisikö? Öööö. . . Ei :D

Jos oikein lähdetään tajunnanvirran reiteille, niin netti on oikein hauska sana. Vähän kuin Netta XD Oho smaili muuttui. Mutta oikeastaan netti-sana kertoo paljon siitä kuinka suomen kieleen on tullut lainasanoja. Etenkin slangiin. 

Ehkä tuosta aiheesta toiste. 

Okei, nyt on verkko sotkussa, joten surffaillaan toiste mirrit. Nukkukaa hyvin :D

Innostuin tänään leipomaan banaanikakkua gluteenittomana ja oli niin hyvää, että ajattelin laittaa reseptin tänne.

Laita kulhoon 

* 1 muna

* 1.5 dl sokeria

* 3 rkl kermaa

* 1 tl vaniljasokeria

* 50 g margariinia

* 2 1/4 dl jauhoa (itse käytin karkeaa gluteenitonta jauhoa, mutta uskon että toimii melkein millä tahansa jauholla)

* 2 tl leivinjauhetta

* 2 banaania

 ja jos haluat niin

* 1 rkl kaakaojauhetta

Sitten kaikki sekaisin, niin että tulee tasainen mössö. Kuulostaa oudolta, mutta hyvin toimii.

Kaada taikina voideltuun uunivuokaan. Itse käytin pitkulaista vuokaa, mutta sellainen kuivakakkuvuoka voi olla parempi.

Paista 175 asteessa 40 minuuttia.

Tämä ohje oli Semperilta, joten laitan vielä linkin, mistä reseptin löysin :D

http://www.sempergluteeniton.fi/reseptit/kaisan-banaanikakku

Moikkis mirrit :)

Ajattelin tällein sunnuntain ratoksi laittaa vähän kuulumisia tältä viikonlopulta.

Murmeli on kotiutunut oikein hyvin. No, onhan hän asunut meillä ennenkin, mutta on kiva kun murmeli on nyt meidän oma. Hänestä on tullut niin iso poika. Ja kun hän vielä kasvaa O.O Hänestä tulee niin iso :D

Sain tehtyä työpaikkahakemuksen. En pidä niiden tekemisestä, mutta sain sen tehtyä kunnialla. Eikun vastausta odotellessa. Toisaalta hiukan toivon, etten paikkaa saisi, toisaalta olisi kiva saada se. Kyseessä on kotisiivousta osa-aikaisesti. Koko kesän siistijänä ollessa ehti kyllä kyllästyä koko hommaan. Kyllä hoidan tehtäväni kunnialla, jos paikan saan ja en nurise. Mutta oli pakko vuodattaa tuo ulos. Heh, olen alkanut käyttää sanaa vuodattaa. Ennen en sitä näin paljoa käyttänyt. Hauskaa :)

Viikonloppu on mennyt leipoessa. Tein gluteenitonta leipää ja täytepullapitkoa. Sitten myös gluteenillisia sämpylöitä ja pullaa. Tein myös tänään muorin reseptin mukaan liutuslooraa. Ei se samaa ole kuin, mitä muori teki. Itselleni tein kanakiusausta. En siis syö punaista lihaa. Olen ylpeä itsestäni, koska olen yleensä niiiin laiska, etten jaksa tehdä yhtään mitään :D

Olen jo lähes tulkoon terve, joten huomenna alkaa Operaatio #3 Mahdottomuutta. Siitä kuitenkin toiste lisää.

Toivottavasti sinullakin on ollut mukava viikonloppu! :)

Hei! Ja enään kuusi viikkoa Halloweeniin :D Jeeee

Sunnuntain jatkoa Mirreille ;)

Lupasin eilen kertoa teille pörriäisistä, joten tässä niistä hiukan. Olen tainnut mainita, että lukemista harrastan, eli pörriäiset liityvät siihen. Kyseessä on siis kirja, josta tahdon kertoa, enkä aloita uutta ennen kuin olen kirjoittanut aiheesta.

Kyseessä on siis Johanna Sinisalon kirjoittama Enkelten verta. Tämä oli oikeastaan ensimmäinen kirja, jonka Sinisalolta olen kokonaan lukenut. Yritin joskus vuosia sitten lukea Ennen auringonlaskua ei voi, mutta se jäi harmikseni kesken.

Kirja kertoo Orvosta, mehiläiskasvattajasta, mehiläisten mystisestä katoamisesta, ihmisen suhteesta luontoon, ja Orvon elämää menetyksen jälkeen.

Mehiläiset ovat siis suuressa roolissa. Ei minulla ole koskaan ollut mitään ötököitä vastaan kunhan eivät minun iholla kulje, ja tiesin kyllä kuinka tärkeitä mehiläiset ovat kaikelle elämiselle, mutta en koskaan ollut tajunnut kuinka mytologisia nämä olennot ovat. Mehiläisiin liittyy Maija Mehiläisen lisäksi sellainen lapsuusmuisto, että luulin joskus ihan pikkuisena, että pörröiset mehiläiset ovat koirien lemmikkikoiria. Vähän niin kuin koiran chihuahua. 

Itse kirja ei ollut ihan sitä perus-scifiä. Kerronnallisesti juoni toimi oikein hyvin. Kävi kuitenkin niin, että meni hetki ennen kuin jotain tajusi. Ei kaikkea sanottu heti suoraan, ehkä siksi en vain heti tajunnut miksi Orvo ajatteli tai teki niin kuin teki. 

Minua yllätti tuo kuinka mielenkiintoiseksi voi saada niinkin pienen kuin mehiläisen. Sinisalo oli tehnyt hienoa taustatutkimustyötä. Hahmot kaikessa niukkuudessaan olivat hyvin luotuja. Itse tykästyin paljon Orvoon. Monesti teki vain mieli mennä halaamaan miesparkaa.

Vaikka pidin kirjasta, niin rehellisesti sanoen olen minä parempiakin lukenut. Äää. . . Vaikea kirjoittaa, kun en paljoa halua juonta paljastaa. Kappas, sehän rimmas :D .

Kyllä vielä aion Sinisaloa lukea, mutta en nyt hetkeen, kun on muita kirjoja odottamassa :)

Seuraavana aloitan Rick Yanceyn Viides aalto-sarjan jatko-osan, joka on nimeltään Ääretön meri. Saa nähdä onko yhtä hyvää scifiä kuin edellinen osa. Siitä on kuitenkin aikaa kun ensimmäisen osan luin, joten hiukan jänskättää.

Laita kommenttia, jos olet lukenut Enkelten verta. Mitä itse pidit :) ? 

Ja jos osaatte suositella hyviä kirjoja, niin otan vinkit kiitollisena vastaan.

Tämä mirri jatkaa nenän pää musteessa lukemista :D

P.S. Olen hyvin pahoillani, mutta usean yrityksen jälkeenkään en saanut laitettua kirjan kannen kuvaa :(

Ajattelin ensin, etten kirjoita ennen huomista, mutta tämä asia pyörii niin paljon päässä.

Nyt on paljon puhuttu auttamisesta, taloudesta, rahasta ja Suomen tilasta. Nämä asiat ovat jakaneet mielipiteitä. Etenkin jos jollainlailla kritisoit, niin olet yhtäkkiä yhteiskunnan vihollinen.

Mutta halusittepa tai ette, niin tässä vuodatusta asiasta.

Huomenna on siis mielenilmaus hallituksen leikkaussuunnitelmia vastaan. Olen lukenut todella monta mielipidettä, joissa selkeästi sanotaan, että koko mielenilmaus on typerä, Suomen talous ei sillä parane, ja mitenkä muuten Suomen talous saadaan kuntoon kuin leikkauksilla. Ja yksi mitä kuulee koko ajan on ,että ne jotka leikkauksista inisevät ovat niitä, jotka haluavat talouden kuntoon, mutta muiden pussista, koska ne ovat minun rahoja, ja itse olen ne tienannut. Ne, jotka tunnistivat itsensä, nyt kysynkin:

Kumpi sinulla toteutuu: Kuu on lopussa ja rahaa vähän jäljellä, vai kuuta paljon jäljellä ja rahat lopussa?

Itseäni ei mielenilmaus kiinnosta. Tulkoot tai ei, mutta olen oikeasti huolissani kaikennäköisistä leikkaussuunnitelmista.

Moni, jotka kannattaa leikkauksia on niitä, joita leikkaukset eivät juuri koske, tai joiden rahat eivät täysin lopu.

Mutta entäs me joilta rahat loppuvat jo nyt? Tai oikeastaan ovat jo pitemmän aikaa loppuneet kesken kuukauden. Elän perheessä, jossa ei ole koskaan paljoakaan rahaa ollut. Olemme kyllä pärjänneet ja voimme ehkä pärjätä vähemmällä, mutta meille on tullut sellaisia tilanteita jolloin raha ei oikeasti ole riittänyt ruokaan ja lääkkeisiin kuun loppupuolella.

Mutta entä he joilla asiat ovat vielä huonommin. Ja heitä on. Heistä minä olen oikeasti huolissani. Mutta heitähän voi aina syyllistää, koska he ovat niin iso menoerä. Itsehän ovat asiansa sössineet. Vai ovatko sittenkään?

Minun ehdotukseni taloustilanteen korjaamiseksi on, että laitetaan asioita tärkeysjärjestykseen. Onko niiltä, joilla rahaa on, pakko kysyä muutamaa satasta kuussa ja samalla ottaa pienituloiselta eläkeläiseltä isompi summa ihan väkisin? Mitäpä jos otettaisiin niiltä joilla rahaa on niin hitusen pakottamalla se mitä tarvitaan ja kysyttäisiin siltä eläkeläiseltä, että onko hänellä mahdollisuutta osallistua myös?

Anteeksi tämä vuodatus, mutta kiukuttaa, että sellaiset ihmiset syyllistävät, joilla asiat ovat paremmin. Ja muistakaa tämä, että raha ei välttämättä tee onnelliseksi, mutta se poistaa monta stressitekijää.

Mirreillään taas! Voimia kaikille joilla on rankkaa <3

Olemme olleet suorittamassa tänään operaatio Murmelia. Voin sanoa, että se sujui kiitettävästi. Murmeli hoidettiin hyvin ja sopivassa hiljaisuudessa. Murmeli on nyt meidän. Voitto on meidän.

Eli toisin sanoen, olemme ostaneet erään koiran. Tarina siis alkaa siitä, että olemme toimineet hoitopentu perheenä muutaman vuoden. Kaksi vuotta sitten saimme kolmannen hoidokin. Se sulatti sydämemme heti ja silloin jo puhuimme, että jos koira ei valmistu, niin lunastamme sen.

Kun veimme koiran koulutajalle, homma näytti toimivan hyvin. Kaikki ikävöivät Murmelia, mutta tiesimme, että Murmelilla on hieno tulevaisuus edessään. Olihan Murmeli meillä välillä lomalla, mutta muuten siitä lupailtiin hienoa koiraa, kun se valmistuu. Nyt ihan viime metreillä ilmeni ongelma. Murmeli hermoilee liikaa ja siksi ei voi töitä tehdä. Saimme sen nyt omaksi, mutta jouduimme luopumaan Kirpusta, josta jo kirjoitinkin runon. Kirppu on kaikin puolin rakastettava, mutta koska Murmeli on meille enemmän oma koira, ja kumpikin on hyvin kiintyvää sorttia, niin katsoimme parhaaksi luopua Kirpusta. Onneksi hän saa hyvän kodin. Innolla odottelen, koska saan heittää Murmelille palloja ja keppejä, koska niin ei ennen saanut tehdä.

Kuningatar kiittää ja kumartaa ja lähtee tästä kauppaan.

Mirreilkää mirrit.

P.S. Huomenna aion kertoa teille pörriäisistä, joten huomista odotellessa :)

Se kovin ihmeellinen on

Vaikka mua nälkä koko ajan vaivaa

En ole ollenkaan onneton

Kaikki tietää kuinka rakastettava

suloinen ja ihana

Täysin halattava

Enkä edes lihava

Olen minä kaikkein paras

Karvaturrien kuningatar

Ei ole olemassa toista

Samanmoista

Mutta jostain syystä

En edes tiedä mistä

Tahtoisin minä suuren

Maittavan ja maikoisan

Luun jota purren

kaikkialle sen vien

esittelen ja ylpeilen

Koska olen koiranpentu

niin pienoinen

No en silti ole hento

enkä edes kiinalainen

Labukkajengiin kuulun

Ja kohti kuuta ulvon

Vuoksi parin nappulan

taikka edes salaatinpalan

Tässä kaikki tältä erää

Taidan juosta mirrin perään

Aiheena on syy miksi olen hereillä. Se vainoaa kaikkia muutaman kerran vuodessa, ellei sitten ole jotenkin yli-ihminen. Tätä ihmiset ovat pelänneet niin kauan kun tämä hirvitys on ollut olemassa ja tiedemiehet ovat satoja vuosia yrittäneet tuhota tätä. Se ei silti täysin kuole, vaikka onkin ehkäistettävissä. 

Kyseessä on niinkin karmea asia kuin flunssa. Ja tämä flunssa on sanoinkuvaamattoman rasittava. 

Yleensä pidän tarttuvia tauteja lähinnä kehoa puhdistavana asiana, mutta tämän jälkeen luulisi ettei meikäläistä puhtaampaa ole olemassa. Anteeksi kaikki, nyt tulee vuodatusta. En ole nukkunut kolmeen yöhön ja jos olen nukahtanut, näen painajaisia (ja minä en yleensä näe niitä). Nenäni vuotaa kuin Niagara ja sitten kun ei vuoda yskin keuhkoni pihalle. Hauskinta on, että aivoissa oleva jyskytys kuulostaa ihan Aviciin Wake me up-biisiltä.

Kai tästä tilanteesta jotain hyvääkin pitää keksiä. . . . Hhhhmmm. . . No otsallani voi paistaa munakkaan :D

Enpä keksi enempää aiheeseen liittyvää. Ei minua kyllä edelleenkään nukuta. Ja kello on nyt tasan 1.20 .

Tässäpä meni mukavasti kaksikymmentä minuuttia. Tosin ei kerrota kenellekkään, että tsekkasin lärvivihkon, katsoin pari hauskaa, vanhaa videota ja tein pari testiä. Hippinimeni olisi muuten Melodia ja sehän passaa :D

Tämä oli tässä tällä kertaa ja olkaa mirreiksi :) Hyvää yötä ja kirpuille töitä. Kun kirppu puree sua niin muista silloin mua.

Kaikenlaisen säpinän alla unohtui täysin tämä blogin pito, mutta uudestaan vaan.

Päätin oikein aloittaa puhtaalta pöydältä, joten sorry poistin kaikki vanhat artikkelit.

Se vain tuntui oikealta.

Taidan hiukan kertoa itsestäni.

Olen parikymppinen työtön naikkonen Tampereen lähistöltä. Eli en nyt mikään maatilan tyttö.

Harrastan käsitöitä ja lukemista, elokuvia, sekä kuuntelen kohtuuttoman paljon musiikkia. 

Yleensä musiikki on todella sinfoniallishevimetal painoitteista, mutta joskus kun kukaan ei huomaa, valot ovat pois

ja kaikki nukkuvat, niin saatan oikein repäistä ja kuunnella Frank Sinatraa tai Bachia :D .

Ööö, mitäs muuta?

Lempikirjani on Dracula ja eniten luetuin kirja on Harry Potter ja Feeniksin kilta.

Lempibändejä ovat Nightwish, Sonata Arctica, Serenity ja Kamelot.

Lempileffaa ei oikeastaan ole, mutta nyt olen katsellut paljon Disney-elokuvia. Se on muuten ihan typerää aikuisena, mutta siitä toiste enemmän. Ehkä nopeammin kuin arvaatkaan. 

Vaikkei lempileffaa ole, niin lempiohjaajia ovat Tim Burton ja Stanley Kubrick.

Tuntuu aika typerältä luetella vain lempiasioita :P . 

Eipä kai tällä erää muuta. Kirjoittelen taas, toivottavasti pian, mutta ken tietää.

On tutkimattomat nuo Herttakuningattaren mielen tiet :D

Kommenttia pistäkää jos siltä tuntuu ja pitäkää ittenne mirreinä :D